Hyppää pääsisältöön

Sovittelu

Riidat voidaan ratkaista ilman tuomioistuinkäsittelyä. Jos riidanratkaisu ei onnistu omin voimin, kannattaa harkita vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen, kuten sovittelun, käyttöä.

Sovittelulla tarkoitetaan jäsenneltyä menettelyä, jossa kiistan osapuolet (kaksi tai useampia) pyrkivät itse vapaaehtoisesti sovintoratkaisuun puolueettoman ja pätevän kolmannen osapuolen eli sovittelijan avustamana. Sovitteluun voidaan ryhtyä osapuolten aloitteesta, tuomioistuin voi suositella sovittelua tai päättää sen aloittamisesta, tai sovitteluvelvoitteesta voidaan säätää jäsenvaltion lainsäädännössä.

Sovittelussa voidaan ratkaista riitoja, joiden toisena osapuolena on yritys, kauppias, työnantaja tai jopa perheenjäsen, sekä kotimaassa että ulkomailla.

Sovittelun avulla ratkaisu löytyy yleensä nopeammin ja edullisemmin kuin tuomioistuinkäsittelyssä.

Sovittelua koskevat EU-säännöt

Euroopan unioni edistää aktiivisesti vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen, kuten sovittelun, käyttöä. Sovitteludirektiiviä sovelletaan kaikissa EU-maissa. Direktiivi koskee sovittelua siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Sovittelu EU-maissa

Sovittelukäytäntöjen kehitys vaihtelee jäsenvaltioittain. Joissakin jäsenvaltioissa on annettu sovittelun osalta kattavaa lainsäädäntöä tai menettelysääntöjä. Toisissa jäsenvaltioissa lainsäädäntöelimet ovat osoittaneet vain vähäistä mielenkiintoa sovittelun sääntelyyn. Joissakin jäsenvaltioissa on kuitenkin vahvat perinteet sovittelumenettelyllä, joka perustuu useimmissa tapauksissa itsesääntelyyn.

Sovittelu perheasioissa

Tällä sivulla on tietoa erilaisista perhesovitteluun liittyvistä kysymyksistä, kuten sovellettavista periaatteista ja kustannuksista, myös rajat ylittävissä tilanteissa.

Ilmoita teknisestä tai sisältöä koskevasta ongelmasta tai anna muuta palautetta sivustosta